Kaksplus.fi

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

2017 toi meille Landau-Kleffnerin ja työn.


Lyhyt katselmus vuoteen 2017, se piti sisällään vaikka ja mitä ihmeellistä. Keväällä olin vielä pienimmän kanssa kotona viettämässä kotiäiti arkea. Elokuussa minulla jatkui koulut. Suuntautuminen, lasten- ja nuorten koulutusohjelma. Opiskelu ajaksi arvioitiin puoli vuotta, joka piti sisällään työharjoittelun. Kaikki meni niin äkkiä, etten oikein itse edes meinannut pysyä mukana. 

Lokakuun lopulla meillä oli muutto uuteen isompaan kotiin. Muutto meni oikein hyvin sillä välin kun lapset olivat päiväkodissa.

Marraskuussa kirjoitin työsopimuksen, työt päiväkodissa alkoivat marraskuun puolessa välissä. En ollut vielä valmistunut, mutta koulua tässä vaiheessa oli todella vähän, joka mahdollisti työelämän alkamisen. 

Töissä on ollut ihan super mahtavaa olla, ihan erilaista kun kotiäitinä. Toki sielläkin hoidan lapsia, niinkuin kotona. Valmistuin joulukuussa, sain myös stipendin josta olin todella yllättynyt, iloisesti tietenkin. Olen niin onnellinen, että nyt opiskelut saa jäädä vähäksi aikaa ja pääsen keskittymään työelämään ja arjen pyörittämiseen lasten kanssa.

Ainiin ja täytinhän vuosia marraskuun lopulla. Vuodet menee liian nopeasti !

Näistä monesta syystä olen jättänyt suosiolla blogin hieman tauolle, jotten kuormita itseäni liikaa. Nyt tuntuu, että blogi mahtuu taas elämään ja tulen päivittämään teille meidän arjen ylä ja alamäkiä. 


Alexsandran kanssa vuosi 2017 oli rankka. Saimme vuoden alussa hänelle landau-kleffner diagnoosin. Siinä oli paljon opeteltavaa, jotta elämämme olisi mahdollisimman helppoa tämän kanssa. Ollaan opittu käyttämään kuvakortteja, mutta vielä enempi tukiviittomia. A:lla menee päiväkodissa todella hyvin ja henkilökunta osaa olla tytön apuna ja tukena tarvittavissa asioissa. 

Kesällä hän täytti 4-vuotta. Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen on edelleen hänelle vaikeaa, pikkuhiljaa viikottain näkyy pieniä kehityksen askelia, joihin lääkärimme on ollut tyytyväinen. Edelleen hänellä on lääkitys, mutta enää jokatoinen aamu. Näin mennään kevääseen asti, jonka jälkeen lääkitys puretaan kokonaan pois. 

Tästä tytöstä voi vaan olla todella ylpeä, niin reipas ja iloinen vaikka kokenut todella rankkoja asioita. 


Jooa aloitti vuoden 2017 alussa päiväkodin. Vuodessa tästä pojasta on tullut jo niin reipas, omatoiminen ja iso poika ! Marraskuussa hän täytti 3-vuotta ja siirtyi päiväkodissa isojen puolelle. Jooa on todella osaava poika, hän osaa yllättää taidoillaan aina. Puhe hänellä on ikätasoista, vaikkakin hieman puuromaista vielä. Hän osaa tukiviittomia, joka auttaa isosiskon kanssa kommunikoinnissa. 

Kaikista parasta on hänen mielestään työkoneet ja kaikki mikä liittyy työmaa juttuihin. Toki hänellä on toinenkin puoli, hän haluaa itselleen kynsilakkaa, koska isosiskollakin on. Hän leikkii mielellään kotileikkejä ja barbeilla siskojensa kanssa. Keskittyminen herpaantuu monesti, joten sitä harjoitellaan. Hän on myös kovin omatahtoinen, mutta uskoo kuitenkin lopulta aikuisia. 

Hänestä voi vielä tulla jotain suurta.


Senni täytti vuoden lopulla 2-vuotta. Iästään huolimatta hän on vielä aivan vauva, ainakin omasta mielestään. Kasvukäyrillä hän menee omalla miinus käyrällä, aivan eri mitoissa kuin sisaruksensa tämän ikäisenä. Silti neuvolassa ollaan oltu tyytyväisiä, että kasvaa edes omaa tasaista käyrää. 

Päiväkodin Senni aloitti elokuussa, samaan aikaan kun minulla jatkui koulut. Hänellä on mennyt siellä hyvin, hänen tapaansa hän mököttää siellä ja kaipaa syliä, jonne hän onneksi pääsee. Ulkoilut on Sennille ihan fiasko, hän ei tykkää sitten ollenkaan siitä. Mököttämisestä huolimatta hän nukkuu hyvin, syö hyvin ja on saanut päiväkodista myös kavereita. 

Senni on temperamenttisin ja omalaatuisin lapsi kenet olen ikinä nähnyt. Hyvällä tavalla, hän on niin suloinen pieni draama prinsessa etten kestä. Hän osaa pitää puolensa ja oikein pieni pikkumyy !



Susanna

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Taaperoiden oma maito

Pääsimme kaksplussan ja nutrician järjestämään testiryhmään, jonka kautta saatiin testiin NutriJunior maitoa ja maitojauhetta. 



NurtiJunior on taaperoiden omaa maitoa, jonne on lisätty paljon taaperoille hyödyllisiä vitamiineja ja kivennäisaineita. Mitä kaikkea hyvää se sisältääkään; A-, D-, E-, K-, C-, B6-, B12-vitamiineja, tiamiinia, niasiinia, biotiinia, riboflaviinia, foolihappoa, kaliumia, kalsiumia, pantoteenihappoa, magnesiumia, rautaa, jodia ja sinkkiä. Todella kattavasti vitamiineja ja kivennäisaineita, joista on vain hyötyä lapselle.

Maitojuoma on tehty maitoon, joten se sisältää laktoosia. Meillä testaajaksi pääsi Jooa, koska nuorimmalla on maitoallergia. NutriJunioria on saatavana 1litran maitotölkkinä ja maitojauheena, josta saa noin 6,6 litraa valmista maitojuomaa. 


Mitä mieltä meidän taapero tästä maitojuomasta sitten oikein olikaan. Ihan ensimmäisenä hän oli aivan innoissaan, kun maitopurkit pilkisti postista haetusta pahvilaatikosta. Hän oli oikein innokas maistelija ja odotti kovin että pääsee maistamaan. Ensimmäinen reaktio oli vähän ihmettelevä, mutta sanoi että on hyvää. Maku oli hieman maukkaampi kuin normaalin maidon, olemme kuitenkin kotona totuttu juomaan soijamaitoa, joten maukas maku ei kuitenkaan haitannut. Kokeilimme myös maitojauhetta, joka sekoitettiin veteen. Se ei uponnut niin hyvin. 

Uskon, että aiomme ostaa tätä NutriJunior maitoa vielä jonkin aikaa. Jooa jo innostui, että hänen oma maitonsa. Nyt meillä sitten jokainen juo eri maitoa, Jooa NutriJunioria, Senni soijamaitoa ja Alexsandra normaalia maitoa. NutriJunior maistui myös meidän esikoiselle, joka ei kuitenkaan kuulu enää taaperoihin. 


Olitko aiemmin kuullut NurtiJuniorista ? 

Todella kattava maito taaperoille, olisin ostanut tätä jo aiemmin jos olisin vain tiennyt, suosittelen !


Susanna


lauantai 30. syyskuuta 2017

Opiskelu, lapset, työ, muutto

Opiskelu ja lapset, kodinhoito siihen päälle, kiirettä pitää. Olette varmaan huomanneet, kuinka blogin pitäminen on nyt hieman jäänyt. Valmistumiseni on vain muutamien viikkojen päässä, jonka takia myös opiskelu tahti on tiukka. 

Olen nyt työharjoittelussa päiväkodissa. Siihen kuuluu kuntoutussuunnitelman suunnittelemista ja sen toteuttamista. Myös muutaman päivän näyttö on tulossa, jota olen yrittänyt suunnitella. Kenties jotakin temppurataa lapsille, vai mitä se voisi olla. 


Harjoittelun lisäksi on ollut koulutehtäviä, jota varten on pitänyt pohtia asioita ja kirjoittaa niitä ylös. Blogin kirjoittamisen aika on mennyt koulutehtävien kirjoittamiseen. Nyt kuitenkin halusin tulla ilmoittamaan itsestäni jotain, en ole hylännyt teitä, aika ei ole vain riittänyt. 

Lapset olivat myös parisen viikkoa takaperin kaikki kipeänä, jonka vuoksi harjoittelu ja muu sai vähän jäädä. Onneksi nyt ollaan kaikki oltu suht terveinä ja arki rullaa hienosti. 

On ollut myös Alexsandran puheterapia juttuja, päiväkodin vanhempainiltaa ja vasun miettimistä. Käytiin myös ottamassa Jooalle ja Sennille vesirokkorokotteet, oletteko muut hakeneet tai miettineet ottavanne lapsillenne ? Meidän tilanteessa, kun Alexsandra ei saa lääkityksestä johtuen saada vesirokkoa, eikä rokotetta niin haluan kaikin mahdollisin keinoin ennaltaehkäistä ettei meidän lapset sitä nyt saisi. 


Kiirettä siis pukkaa koulu asioiden parissa ja kotosalla. Meillä on myös tulossa muutto kuukauden päästä, jota olen yrittänyt jo hyvissä ajoin järjestellä. 

Valmistumiseen ei tosiaan ole pitkä aika ja olenkin jo hakenut töitä meidän lähistöllä olevista päiväkodeista. Pidetään peukut pystyssä, että jostain otetaan yhteyttä !


Susanna

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Helppo ja maukas välipala !




Päästiin testaamaan super hyviä Ella´s kitchenin tuotteita. Testattavana oli yrityksen luomu-hedelmäsoseita. Makuja oli kolmea erilaista: mango-päärynä-papaija, mustikka-omena-banaani+vanilia ja viimeisenä muttei vähäisimpänä banaani-kookos. 

Olemme aikaisemminkin syöneet lasten kanssa näitä pussisoseita. Ihan super kätevät. Nämä kulkevat mukana missä vain liikummekin. Kierrekorkin avulla pussin saa takaisin kiinni, jos sosetta jää vielä syömisen jälkeen. Isommat lapset saavat kierrekorkin itse auki, pienempiä pitää hieman auttaa. Pienen kokonsa ansioista näitä voi olla laukussa mukana kaikille kolmelle lapselle. 

Vaikka nämä onkin suunnattu enemmän pienille taaperoille, sopivat ne yhtälailla myös vanhemmille lapsille. Meidän isommat lapset syövät näitä ihan yhtä mielellään kuin pienin. 



Testattaessamme soseita, jokainen sai valita mieleisensä. Sennin lemppari oli mango-päärynä-papaija. Jooan suosikki oli banaani-kookos. Alexsandran lemppari oli mustikka-omena-banaani+vanilia, hän tykkää eniten tutuimmista mauista. 

Jokainen sai maistaa muitakin makuja, mutta heidän itsensä valitsemat tuotteet olivat ehdottomasti heidän suosikkejaan. Aiomme ostaa näitä jatkossakin lisää ! Ps. Äidit ja isätkin voivat syödä näitä, hihi !




Plussaa:
- 120g pieni, muttei liian pieni pakkaus. 
- Helposti mukana kulkeva.
- Uudelleen suljettava. 
- Yllättävät maut.
- Värikkäät houkuttelevat pakkaukset.
- LUOMU. Ei lisättyä sokeria tai lisäaineita.


Susanna




tiistai 22. elokuuta 2017

BLAA AW17 syksyn ihanuudet ! + A R V O N T A

Nyt ne ovat täällä ! Blaan uutuudet. Käykää ihmeessä tsekkaamassa kaikki uusimmat tuotteet TÄÄLTÄ. Itse odotin ihan innoissani näitä, koska aiemmat blaan dropit ovat aina olleet mielettömiä. Aina sieltä on löytynyt aivan super ihania vaatteita, jotka on vain ollut pakko saada meidän lapsille. 

Tänä vuonna droppi on aika mustanpuhuva, värejäkin tietysti löytyy niinkuin aina. Valikoinnista löytyy aivan varmasti jokaiselle jotain. Valikoimassa on taas myös meille naisille ihania uutuuksia. 





Sain meille testaukseen jokaiselle jotain, näiden lisäksi valikoimassa on muitakin ihania uutuuksia joita aion pistää samantien tilaukseen ! Muunmuassa mallistossa on ihana eyes kuosi, jota aion haalia ainakin Jooalle. 

Niinkuin aikaisemminkin, myös tänä vuonna vaatteet ovat laadukkaita ja super ihanan tuntuisia tältä tunnetulta kotimaiselta merkiltä. Tykkään pukea lapseni laadukkaisiin, kuviollisiin ja yksivärisiin vaatteisiin, blaalta löydät näitä kaikkia. 

Sennillä on päällä blaan ihan super söpö musta frillamekko valkoisilla palloilla. Ihastuin tähän samantien ! Arastelen lapsilla hieman tuota mustaa väriä, mutta sopii todella hyvin. Vaikka mekko onkin kuviollinen, sitä voi yhdistellä sekä kuviollisiin taikka kuviottomiin alaosiin. Kuvia varten laitettiin oikein radikaalit vimman lettilegginssit. Senni on noin 80cm ja hänen päällään on 86/92 koon mekko. On kasvun varaa, mutta ei liikaa.






Alexsandralle saatiin testiin super ihana pitkä collegepaita/mekko, josta löytyy taskutkin. Ihan varmasti ostan itsellenikin saman mallisen. Arastin tässäkin tätä mustaa, mutta sopii tosi hyvin näiden tummansinisten legginssien kanssa, josta löytyy valkoisia ja kultaisia pyörteitä. A ihastui näihin vaatteisiin ja pukikin nämä samantien päälleen. Tämä mekko on tosi kätevä, kun pystyy yhdistämään mitkä vain legginssit niin näyttää super hyvältä. A on noin 104 cm, vaatteet 122/128. 

Ostan lapsille aina hieman isompia vaatteita, jotta ne menevät mahdollisimman pitkään. Meillä on aikaisemminkin ollut blaan vaatteita ja aina säilyneet pitkästä käyttö iästään huolimatta hyvinä. Nämä Alexsandran vaatteet olisivat voineet olla kokoa pienempää, jotta istuisivat hieman paremmin. Voipahan ainakin käyttää pitkään, hah. 

Suosittelen siis ottamaan blaan vaatteista joko sitä kokoa minkä pituinen lapsi on tai yhtä kokoa isompaa, jos haluaa että on hieman kasvun varaa. 







Jooalle saatiin blaan musta jumpsuitti, jossa on hupun sijasta kaulukset. Jooa onkin haaveillut kotiasusta ja nyt hän sen sai. Asu on hieman iso vielä Jooalle, mutta lahkeita ja hihoja kääntämällä siitä saa käyttökelpoisen. Paidoista meillä on myös Jooalla käytössä tämä sama koko, mutta ne eivät ole näin isoja. Jooa on noin 95cm pitkä ja vaatteet 98/104. Jumpsuitista ottaisin kokoa pienemmän, jotta olisi istuvampi. Paidoista otetaan jatkossakin tämä 98/104 koko, koska siinä on kasvunvaraa, muttei liikaa. 

Alussa kerroin, että myös naisille on uudessa mallistossa uutuuksia niin nyt on luvassa pläjäys kuvia mekosta, jonka minä sain. Mekko on samaa kuosia, mitä Alexsandran legginssitkin ovat. Tumman siniset, joista löytyy valkoisia ja kultaisia pyörteitä. Mekossa on pitkät hihat, jotta sitä voi käyttää tulevana syksy kautena. Olen itse 170cm, otin koon S. Mekko on sopivan väljähkö, juuri oikean kokoinen. Mekon helma jää polven yläpuolelle, joka on mielestäni hyvä. Tyylikäs ja moderni, tykkään !






Yhteistyössä Blaan kanssa me järjestetään teille lukijoille arvonta ! Arvonnan voittaja saa palkinnoksi Blaan sivuilta vapaavalintaisen tuotteen heidän mallistostaan. Arvonta lähtee käyntiin nyt 22.8 ja päättyy sunnuntaina 3.9.

Arvontaan pääset mukaan näin: 

1 arpa = Olet blogin lukija (rekisteröidyt tuolta sivupalkista "lukijat")
2 = Tykkäämällä blogin facebook sivuita (klikkaat tykkää nappulaa fb nappulasta)
3 = Seuraamalla meitä myös instagramissa (susannaeleonoora)
4 = Tykkäämällä Blaan fb sivuista. 

Kerro kommenteissa monellako arvalla olet mukana ja pistä mukaan sähköposti osoitteesi ! Onnea arvontaan !



Susanna

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Hei, olen kolmen pienen lapsen äiti ja opiskelen.

Vanhemmuutta, äitiyttä ja vielä kerran vanhemmuutta, sitä on ollut elämäni nämä muutamat vuodet. Elämäntilanteet muuttuvat ja nyt elämääni kuuluu jotain muutakin. Olen nimittäin nyt opiskelija.

Näihin muutamaan vuoteen jotka olen kotona viettänyt on mahtunut paljon. Iloja ja suruja. Kakkaa ja pissaa. Riitoja ja niiden selvittelyjä. Huutoa ja naurua. Paljon haasteita ja uusien asioiden oppimista. Näiden vuosien aikana olen oppinut paljon itsestäni ja kasvanut todella paljon henkisesti. 

Kun vertaa itseäni vuoteen 2013 ja nyt nykyhetkeä, voin vain nauraa miten hölmö nuori olin. Olin nainen, jolla oli todella huono itsetunto, ei omia mielipiteitä, enkä osannut tuoda itseäni oikealla tavalla ilmi. Nyt voin sanoa olevani ylpeä itsestäni, teen hyvää työtä, osaan sanoa omat mielipiteeni ilman että häpeän itseäni, osaan pitää itseni ja lasteni puolia. Olen riittävä ja täydellinen juuri tällaisena kuin olen. Ja ennenkaikkea kasvatan kolmea pientä ihmistä, jotta heistä tulisi kunnon kansalaisia. 


Tiesittekö että lapsilta oppii todella paljon. Kotona pyörii nyt 4v1kk, 2v9kk ja 1v8kk lapset jotka opettavat minulle päivittäin asioita. Minä opetan heitä, he opettavat minua. 

Näiden vuosien aikana olen oppinut paljon lapsista, miten he käyttäytyvät, heidän kehitysvaiheet, puheenkehityksestä, lääkkeiden annosta, sairaan lapsen hoidosta ja lapsen uhmasta. En ollut myöskään aikaisemmin kuullut affektikohtauksista, kunnes omilla lapsillani niitä tuli. En ollut ennen kuullut landau-kleffneristä, ennen kuin omalla lapsellani tämä todettiin. 

Olen oppinut täyttämään lasteni tarpeet ja kohtaamaan heidän uhmat ja päivittäiset hankaluudet. Olen kasvattanut omaa kärsivällisyyttäni ihan äärimmäisyyksiin, en edes tiennyt että voin olla näinkin kärsivällinen. Olen oppinut, että minä olen se, kenestä lapset katsovat mallia, minun täytyy olla heille hyvä roolimalli, jotta heistä tulee hyviä, kunnollisia ja luotettavia kansalaisia. 


Tiesittekö että lähdin jatkamaan lähihoitaja koulua, suuntautumisena lasten ja nuorten koulutusohjelma. Nämä neljä vuotta kotona lasten kanssa ei ole mennyt ihan hukkaan. Näistä vuosista on minulle paljon apua opiskeluissa ja sitten myöhemmin työelämässä. 

Opiskeluni on tällä hetkellä välillä koulussa tunneilla oloa, mutta myös todella paljon itsenäistä työskentelyä. Muutaman viikon päästä alkaa työharjoittelu. Valmistuminen voi hyvällä todennäköisyydellä olla vuoden lopussa !

Opiskelu on todella nopea tempoista, onneksi tosiaan minulla on omasta elämästä kaikki tarvittava materiaali omassa päässä. Vaikein asia tässä on, että minun täytyy lähteä äiti roolista hoitaja rooliin ja miettiä asiat toiselta kannalta. Kuitenkin myös minulla on hoitajana sitten etulyönti asema, koska osaan mennä äiti rooliin ja miettiä asioista myös vanhempien kannalta. 

Muistakaa äidit ja isät, että teistä on vaikka mihin ! Me voidaan olla ylpeitä itsestämme ! Onko täällä muita vanhempia, jotka opiskelevat ? Olisi mukava kuulla muiden opiskelu tarinoita. 


Susanna

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Harvinainen oireyhtymä: Lääkkeitä puretaan


Kukkuu. Nyt pitkästä aikaa Alexsandran kuulumisia. Aikaisempia postauksia aiheesta voit käydä lukemassa muunmuassa TÄSTÄTÄSTÄ ja TÄSTÄ.

Aikaisemmin on ollut puhetta siitä, että lääkityksen avulla purkaus aivoissa on saatu loppumaan. Itse asiassa prednisolonin (kortisonin) avulla ne loppuivat kokonaan ja saamme kiittää tätä ihmeellistä ainetta. 

Viime viikolla meillä oli Alexsandran kanssa taas asiaa Lastenlinnaan. Puolen päivän aikaan oli uni-eeg tutkimus. Loppujen lopuksi saatiin A nukahtamaan ja unikäyrää saatiin kuulemma hyvä pätkä. 

Eeg:n jälkeen meillä oli suoraan lääkäriaika. Lääkärikäynnit on meillä aina kuukauden-kahden välein, jotta saadaan pidettyä hoidosta kiinni ja lääkäri näkee mihin suuntaan ollaan menossa. 

Saatiin kuulla heti uni-eeg tulokset, purkauksia ei ole tullut lisää ja tila on pysynyt vakaana lääkkeiden avulla ! 


Nyt kun tilanne on ollut vakaa jo muutaman kuukauden, aletaan lääkkeitä purkamaan pois. Nyt otettiin frisiumista 1/4 osa pois ja jatketaan sillä 3/4 osalla parisen kuukautta. Kortisonia tiputetaan joka viikko jokunen osa pois ja loppujen lopuksi muutaman viikon jälkeen sitä annetaan enää joka toinen päivä. 

Meillä on uusi lääkärikäynti kahden kuukauden päästä, jolloin frisiumia aletaan purkamaan sitten enemmän pois. 

Todella huojentavaa kuulla, että aivojen tila on pysynyt hyvänä ja nyt jo aletaan purkamaan lääkkeitä pois ! Lääkkeistä on ollut paljon hyötyä, mutta myös paljon harmia. 

Lääkkeiden ansiosta on saatu purkaus aivoissa loppumaan, mutta myös niiden avulla on Alexsandrasta tullut estoton, hän turhautuu todella herkästi ja on todella kiukkuherkkä. Keho on myös kerännyt paljon nestettä, joka näkyy muunmuassa turvotuksena.


Estottomalla tarkoitan sitä, että hän saattaa mennä halailemaan kadulla ketä vain. Hän ottaa kaikki liiankin avosylin vastaan. Hän lähtee päivittäin juoksemaan karkuun, eikä siihen auta muu kuin juosta perään ja ottaa kiinni. Hän saa aivan älyttömiä päähänpistoja, joita en tiennyt edes olevan olemassa.

Kiukkuherkällä tarkoitan, että hän suuttuu siis aivan älyttömistä asioista. En laita muumeja vaan jonkun muun lastenohjelman, telkkarista lentää piuhat seinälle ja telkkarikin saa hieman osumaa. En anna hänen lähteä isossa tyllihameessa päiväkotiin, kaikki vaatteet lentävät lattialle. En anna hänen juosta karkuun, heittäytyy maahan leikkimään katujyrää. 

Arki on välillä todella kaoottista, mutta kasvattaa meitä jokaista ihmisenä todella paljon. Minun ja Alexsandran välitkin ovat niin hyvät että tietää voivansa kiukutella minulle vaikka mikä olisi. Uskon, että meidän välit vain syventyvät entisestään kaiken tämän meidän kokeman aikana ja jälkeen. 


Niin aivan, jokaista varmaan kiinnostaa miten Alexsandran toipuminen on sujunut. Hän ymmärtää päiväpäivältä enemmän. Joka päivä huomaa asioita, että hän ymmärtää mitä hänelle puhutaan tai mitä ympärillä puhutaan. 

Viikon alussa puhuttiin muunmuassa päiväkodissa hoitajan kanssa minun uudesta tatuoinnista, Alexsandra samantien osoitti tatuointia ja alkoi ihmettelemään sitä. Tänään puhuttiin kaverin kanssa että mennään angrybirds puistoon, kun päästiin ulos A osoitti puistolle päin ja lähti juoksemaan kovaa vauhtia puistolle. 

Päivittäin huomaa miten toinen oikeasti ymmärtää ja kuulee ! Hän ymmärtää nimensä täysin. Hän kääntää päänsä ääntä kohti kun puhelin soi. Hän kuulee kun ulkona työkoneet mekastavat. Hän kuulee samantien kun pikkusisko herää päiväunilta. Vielä muutama kuukausi sitten näin ei ollut. Häneen ei saanut minkäänlaista kontaktia eikä hän ymmärtänyt elämisen ääniä. Nyt hän on onneksi jo paranemaan päin. 

Sanoja häneltä ei tule. Omaa puhetta tulee todella paljon, joka on hyvä juttu. Muutama kuukausi sitten sitäkään ei tullut. Pieniä sinnepäin sanoja alkaa tulemaan. Hänellä oli pipi peukalossa ja näytti sitä ja sanoi "pi". Puheentuottaisessa voi kestää jopa puolisenvuottakin, joten me vain odotellaan ja ollaan rakkaan tyttömme tukena. Hän on niin täydellinen erityinen <3



 Susanna